Iltavuoro, aamuvuoro, aamuvuoro, iltavuoro, aamuvuoro. Tuntuu että hukun tähän.

Työpäivät menevät joskus nopeasti, mutta useimmiten hitaissa, työntäyteisissä tunneissa. Osa työkavereista on todella mukavia, mutta totta kai mukaan mahtuu muutama vähemmän kiva tapaus.

Olen tosiaan aika vasta-alkaja, tämä on toinen hoitoalan työpaikkani ja opiskelut AMK:ssa on vasta aluillaan. Tämän takia osa vanhemmista lähihoitajista kohtelee kuin typerystä. Kaikkeen, mitä teen eritavalla kuin he, tulee heti kommenttia. Joissain, esim. hygienia-asioissa, he neuvovat väärin. Onneksi koulussa on ollut jo erittäin hyvä aseptiikka-kurssi joten tiedän itse paremmin. Lisäksi tunnen itsestäni lähtöisin olevaa pientä alemmuutta näihin näpättäjiin, en viitsi sanoa vastaan kun kerran olen niin kokematon. Ei tee mieli hyppiä vielä tässä vaiheessa kenenkään nenille. Silti ärsyttää.

Onneksi töissä on myös nuorempia työkavereita, joiden kanssa on todella mukava työskennellä. He ovat kylläkin myös kertoneet kärsivänsä samasta näpättämisestä.

Ja nyt edessä olisi taas lähtö iltavuoroon.